Virtuaalimatka

Google on kuvannut koko matkan Moskovasta Vladivostokiin, joten 150-tuntisen pätkän voi  katsoa kätevästi netissä tarvitsematta hinata ahteriaan Siperian aroille. Taustahälyksi voi valita kiskojen kolinaa, venäläistä radiota tai vaikka Gogolin Kuolleet sielut venäjäksi luettuna. Matkan etenemistä voi seurata 'reaaliajassa' myös kartalta, josta löytyy viljalti kuva-, video- ja tietopakettimateriaaliakin.



Koska meidän reissumme kääntyy Burjatian tienoilla etelään, pitänee loppumatkan maisemat mennä katsomaan itse.

15 %

Takaisku. Matkanjärjestäjä ilmoitti viime viikolla hintojen nousevan 15 %, mikä koskee myös jo varattuja matkoja. Perusteena käytettiin ennen kaikkea euron koko ajan heikennyttä suhdetta kiinan yuaniin ja venäjän ruplaan. Meidän matkaamme tulisi täten lisää kolmisensataa euroa. Tämä vaikutti yllättävän paljon matkallelähtöhaluihin. Aloin jo miettiä koko reissun perumista.

Tutkin yleisiä valmismatkaehtoja ja euron kurssin viimeaikaista kehitystä. On totta, että eurolla saa nyt vähemmän yuaneita ja ruplia kuin matkaa varatessa. Tosin lasku on yuaneissa seitsemisen ja ruplissa alle viiden prosentin luokkaa, joten 15 % kuulostaa aika paljolta. Lisäksi euro näyttää ihan viime päivinä itse asiassa vahvistuneen. Tiedustelin em. faktojen valossa asiaa matkanjärjestäjältä, ja sainkin kuulla, että hinnanmuutos 'lähti hieman ennenaikaisena' ja että jos euro kääntyy nousuun, ei muutosta tulekaan.

Samana päivänä tulikin jo loppulasku. Vaikka siinäkin oli vielä parissa kohtaa kysyttävää, oli hinta jo riittävän lähellä matkan alkuperäistä hintailmoitusta. Jään odottelemaan korjattua laskua, enkä halua nähdä enää viidentoista prosentin korotuksia.

Sanakirja

 

En ole koskaan opiskellut venäjää, eiväkä kyrilliset kirjaimetkaan ole täydellisesti hallussa. Tervehtimiset ja kiitokset nyt onnistuvat joten kuten, ja pivoa osaan totta kai tilata. Osaan myös jostain syystä kehottaa kuulijaa nostamaan kädet ylös. Matkalla on tietysti hyödyllistä osata paikallista kieltä edes ne muutamat sanat, mutta onnistuin ostamaan nettihuutokaupasta muutamalla eurolla venäjän kielen matkasanakirjan, joka pikaisella selailulla näyttää oivalliselta opukselta. Keskeisten aihealueiden sanat kerrotaan suomeksi, venäjäksi sisältäen vieläpä lausuntaohjeet venäläisille sanoille.

Tästä kirjasta oppii sanomaan hyödyllisiä asioita, kuten: 'Jättäkää minut rauhaan!',

Красивая девушка

Sain vinkin itäeurooppalaiselta työkaverilta: Jos Venäjällä saa naispuoliselta henkilöltä tylyä tai epäkohteliasta palvelua, kannattaa tätä kutsua kauniiksi tytöksi. Palvelu voi muuttua kuin taikaiskusta. Paremmaksi. Kysyin epäuskoisena, eikö tuollaisen repliikin kohde voi helposti saada vääränsuuntaisen kuvan repliikin sanojan tarkoitusperistä. 'Ethän sinä sano sitä käsilläsi, vaan sanoilla', kuului vastaus.

Junaan ehtiminen

Minulta kysyttiin, mitä tapahtuu jos joku juna myöhästyy toisen lähdöstä, kauanko pitää odottaa seuraavaa. Siperian radallahan ei kaikki yhteydet mene edes päivittäin. Ulan Batorissa voi joutua odottamaan parikin päivää, ennen kuin seuraava juna tulee. Netistä olen lukenut tarinoita, joissa junaa on otettu kiinni taksilla. Parempi siis olla myöhästymättä.

Meidän matkasuunnitelmamme menee siten, että Moskovaan tullaan aamulla ja sieltä lähdetään illalla. 'Tolstoi' voi siis myöhästyä aika reilusti sen haittaamatta Irkutskin junaan ehtimistä. Moskovasta pääsisikin sitten yhtä soittoa yhdellä junalla n. viikossa Pekingiin, jolloin ei tarvitse huolehtia aikatauluista eikä junanvaihdoista. Me kuitenkin vietämme pari yötä sekä Irkutskissa että Ulan Batorissa.

Junat pysähtelevät tietysti matkan aikana kymmenillä asemilla, ja pysähdykset voivat olla muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttin. Junasta voi poistua käppäilemään laitureille, ja ostaa vaikka syötävää paikallisilta ihmisiltä, mutta junaa ei kannata päästää silmistään. Voi tulla kiireinen taksireissu.

Viisumit

Pistin juuri kirjekuorellisen byrokratiaa menemään konsulaattien rattaisiin. Venäjä, Mongolia ja Kiina vaativat kukin viisumit. Passikuvien kera. Kiinan lähetystö ilmeisesti olettaa, että vain pääkaupunkiseutulaiset haluavat matkustaa Kiinaan. Viisumianomuksia ei oteta vastaan postitse, vaan jonkun pitää käydä jättämässä kaavake henkilökohtaisesti. Onneksi sentään asiamies kelpaa, ettei vaikkapa ivalolaisen pidä erikseen matkustaa Helsinkiin jättämään viisumianomusta ja muutaman päivän päästä käydä hakemassa valmista viisumia.