4.7. Baikal

Vatsataudin syy on tainnut varmistua. Ostin Novosibirskin asemalta pullon kvassia, jota join vielä Irkutskiintuloaamuna. Kyseessä on käymisteitse valmistettu virvoitusjuoma, joka oli vähintään huoneenlämpöisessä hytissämme toista vuorokautta. Eikä juoma ollut kovin kylmää edes sitä ostaessani, joten vaikuttaa aika selvältä, että se oli pilaantunutta ja se pisti vatsan ylikierroksille. Eilinen meni nestedieetillä ja yö kuumehoureisena. Aamuun mennessä pääkipu (ja ilmeisesti kuume) olivat ohi, mutta vatsakipu ja ruokahaluttomuus jäivät. Väkisin yritin teetä ja leipää saada alas.

Mutta eteenpäin on mentävä. Vuokrasimme auton kuskilla, ja painelimme Baikalille. Julkiset kulkuneuvot olisivat saattaneet olla liikaa vatsataudista heikentyneelle olemukselleni, joten siksi herroiksi eläminen yksityiskuskilla. Kävimme siperialaista puuarkkitehtuuria esittelevässä Taltsi-museossa ja Listvjankan kylässä Baikalin rannalla. Kala- ja krääsämarkkinoilta ostimme savustettua omulia, jota sain menemään leivän kanssa alas joitakin paloja. Päivä oli ensimmäinen pilvinen tähänastisella matkallamme, jopa hieman kylmä, joten lievästä alipukeutumisestamme, vatsataudin aiheuttamasta alavireisyydestäni ja kylän vilkkaudesta (ei ollut vaatteidenvaihtopaikkaa) johtuen en sitten kaikesta etukäteisuhoamisestani huolimatta käynyt kastautumassa Baikalissa. Aika surkea juttu.

Taltsi

Shamaanivehkeitä

Päivän valopilkku oli kuskimme, nuori pojankloppi, joka roikotti Venäjän lippu- ja toisen maailmansodan saavutusten nauhoja taustapeilissään ja kertoili hyvällä englannilla lukemattomia juttuja Baikaljärvestä, shamanismista ja venäläisestä mentaliteetista.

Baikal

Omulia ostamassa